Valoisia iltoja odotellessa

Todella turhauttavaa, kun kerrankin on se tilanne, että olisi itsellä hyvä kamera ja innokkaita kuvaajia ja videoijiakin löytyy vaikka jonoksi asti, niin kuitenkin kaikki materiaali, mitä saa, on pimeässä kuvattua pikselimössöä - argh! Itsehän pystyn aika hyvin päättämään mihin aikaan päivästä ratsastan, mutta harmillisesti muiden aikataulut yleensä ovat sellaisia, että vain ilta-aikaan on mahdollista saada seuraa tallille. Eemelin kanssa toki pääsee välillä päivemmälläkin, mutta silloin joko mennään maastoon ratsain tai ajaen, tai Eemeli itse ratsastaa, jolloin en tietenkään saa omasta menosta todistusaineistoa. Noh, ei pidä kuitenkaan liikaa valittaa, kohtahan ollaan jo kesän kynnyksellä ja päivä vain pitenee jatkuvasti, nyt on jo mukava, kun vielä viideltä voi ratsastaa ilman kentän valoja. Tuntuu että ihan hetki sitten oli jo kahden aikaan pimeää.

Viikonloppuna otin taas hyppyjä Hellulla, Annika oli auttamassa ja otti pari videopätkääkin samalla, harmillisesti tosiaan niitä hyvin pimeitä pätkiä. Videolta näkyy kuitenkin ihan kohtuullisesti, mitä tehdään ja on se aina kiva saada edes jotain matskua, vaikka laatu ei päätä huimaakaan. Hyppäsin siis "rataa" ensimmäistä kertaa Hellun kanssa: kentällä oli lyhyen sivun keskellä ristikko, pitkällä sivulla pysty ja toisessa päässä keskihalkaisijalla heinäpaaleista ja puomista kasattu oikein tyylikäs pieni "muuri". Tallilla siis olisi kyllä enemmänkin estekalustoa, mutta ei jaksettu ruveta taaskaan kaivamaan enempää esille.

Heinäpaaliesteelle Hellu otti alussa vähän liioiteltuja jättiloikkia, mutta tasaantui nopeasti, kun huomasi että este ei syökään pieniä hevosia. Intoa oli taas vaikka muille jakaa, ei millään olisi malttanut mennä ravia, vaan tarjotteli laukkaa jatkuvasti ja yritti jo alkulämmittelyissä imeä esteille päin. Hellu siis innostuu esteistä kyllä, mutta koska sillä ei aiemmin ole koskaan hypätty, huomaa, että sillä ei ole hirveästi itsevarmuutta ja silmää hyppäämiseen. Laukka pyörii kivasti esteiden välillä, mutta se kovin mielellään tiputtaa vielä raville juuri ennen estettä ja se oikein tyytyväisenä vain puksuttaisi esteen läpi, mikäli itse ei oikein liioitellusti ilmoittaisi sille milloin pitää ponnistaa (videolla kuuluu aina HOP, kun käsken sitä hyppäämään :D). Pystyesteet taas ovat aina olleet oma heikkouteni, en vaan millään osaa hahmottaa ponnistuspaikkoja ja sitä, millaisella laukalla olisi hyvä tulla. Videoltakin huomaa, että vaikka pysty on vain 70cm korkea, tuottaa se meille aikamoisia hankaluuksia ja mielenkiintoisia hyppyjä. Eli ehkä ei mennä kauhean tyylikkäästi, mutta hauskaa ainakin on molemmilla, ja ehkä vielä lähiaikoina päästäisiin ihan estevalmennukseenkin...

Hellulle on nyt tulossa tällä ja ensi viikolla ratsutuksia, ja onkin todella kiva nähdä, miten se liikkuu ammattilaisen kanssa, ja erityisesti mitä kommenttia siitä tulee :D

Ainiin - eläinlääkäri ei ollut kovinkaan huolissaan Bambin jalasta, ultraillaan vielä kuun taitteessa, mutta epäili, että turvottelu olisi ollut kaviopaiseesta johtuvaa, kun meni jo todella nopeasti ohikin...