Otettiin lauantaina taas Hellun kanssa vähän hyppyjä, että ei pääse tatsi häviämään kun viimeksi tuntui tamma olevan niin innoissaan hommasta. Aika paljon ollaan nyt vain tuuppailtu kentällä kun oon käynyt vasta illalla tallilla, niin maastoilut jäänyt vähän vähemmälle. Viime viikolla saatiin kuitenkin onneksi rutiineihin vähän muutosta, kun käytiin kahtena päivänä jäällä pyörähtämässä - kerran ratsastaen ja toisen kerran kärryillä, minkä lisäksi vuokraaja kävi reippaan maastolenkin ja tosissaan esteitäkin ehdittiin ottaa. Kuviakin sain kun tallikaveri tuli auttelemaan puomien kanssa ja käyttelemään kameraa.
Laukannostot hieman ponnekkaampia kuin sileällä ratsastaessa :D
Vielä en ole ottanut esteitä ratana, vaan korkeintaan kahta pikkuristikkoa tai pystyä kerrallaan muutaman laukan välillä. Näin on ollut helpompaa sekä itselle, että Hellulle, kun muuta ei tarvitse tehdä kuin pitää hevonen suorana kun etukäteen tietää jo monella laukalla välit pitäisi tulla. Pikkuhiljaa voisi ruveta vähän haastavampiakin tehtäviä tekemään, mutta pitäisi kyllä ainakin pari kertaa päästä valvovan silmän alle hyppäämään, itsellä on vähän taidot ruosteessa siitä, kun Piirrolla olen enemmän hypännyt reilu pari vuotta sitten.
Nytkin otettiin ihan vain pituushalkaisijalla kahden esteen linjaa, jossa ensin oli ristikko, ja 3-4 laukan välillä pikkuokseri. Tulin ensimmäiselle ristikolle ravilähestymisellä, koska Hellulla oli todella paljon intoa ja se pyrki rynnimään laukalle heti, kun käännyttiin linjaa kohti. Näin saatiin tultua huomattavasti paremmassa kontrollissa, ja Hellukin joutui pitämään korvat auki. Ensimmäiset pari kertaa linja meni mutkitellen, aivan kuin Hellu olisi ensimmäisen hypyn jälkeen ollut sitä mieltä, että nyt on homma hoidettu ja jotenkin järkyttynyt kun edessä olikin tulossa toinen este (tuossa vaiheessa vielä ristikko sekin).
Vähän ehkä turhan iso hyppy pikkukavaletille...
... vähän tuli itelle yllärinä tämä loikka :D
Muutamien mutkittelujen jälkeen Hellukin hoksasi, että koko linja pitää tulla ja innostuikin tosi kivasti, samoin kuin itsekin tajusin ruveta ratsastamaan myös seuraavalle esteelle, enkä vain odottanut että hevonen suoriutuu asiasta yksin. Ristikolla vähän Hellu tuppasi loikkaamaan hieman turhan isolla ilmavaralla ja itse en ihan meinannut ehtiä hyppyihin mukaan. Okserille tuli kivoja hyppyjä, vähän piti väliä säätää, kun alkuun jouduin tulemaan todella pohjaan tai lähtemään hyppyyn tosi kaukaa. Välin lyhentämisen jälkeen saatiin homma sujumaan hyvin kolmella laukalla ja lopetettiinkin, kun molempiin suuntiin tuli tosi hyvät hypyt, ennen kuin Hellu ehtisi väsähtää ja homma lätsähtäisi käsiin.
Meidän loput estetolpat on hautautunu lumeen, joten selkäännousujakkara sai toimia ekan ristikon tolppana :DD
Illalla ja seuraavana päivänä taas huomasi, että oli tullut hypeltyä, kun selkä muistutteli olemassaolostaan, mutta huomattavasti paremmassa kunnossa se nykyään on, verrattuna Piirron aikaisiin kipuiluihin. Näiden olotilojen kanssa on erittäin helppo elää ja onpahan kiva huomata, että jotain fyysistä on tullut tehtyäkin :D
Alla vielä lyhyt videoklippi keskiviikon jäällä käymisestä, kun otettiin pari laukkapätkää. Eipä siitä ihmeitä erota kun maisema on aika tasapaksua ja hevosen korvat vain heiluu alareunassa :D pitäisi taas joku kerta ottaa actionkameralla talteen koko maastoreissu, tai tehdä vaikka my day -tyylinen postaus nyt, kun tuon kameran avulla on yksinkin helppo saada edes jotain materiaalia talteen. Jäällä käyminen oli itselle paljon jännempää kuin Hellulle; sitä ei hetkauttanut mentiinkö tukevalla maalla vai järvellä, mutta en millään uskaltanut kovin kauaksi rantaviivasta lähteä, vaikka jää vaikuttikin todella paksulta ja kestävältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti